
Erityisesti ikäihmisillä on huoli palveluiden karkaamisesta nettiin. Viimeksi eilen vaalikentillä sain huolestuneelta rouvalta palautetta aiheesta. Hän oli avustanut liikuntarajoitteista vanhusta pankkiasionnissa. Asiointimatkan toimittamiseen meni toista tuntia itse konttorissa, jossa oli pitkät jonot ja siihen päälle vielä tunnin ajomatkat suuntiinsa.
Samansuuntaista palautetta olen saanut sadoilta muiltakin tapaamiltani ihmisiltä viimeisen vuoden aikana kulkiessani eri maakunnissa virkatehtävissä.
Mielestäni julkisen vallan ja liike-elämän tulee ottaa suurempi vastuu heistä, joilla ei ole mahdollisuutta syystä taikka toisesta käyttää nettipalveluja asioidensa hoitamiseen. Heitähän on tässä yhteiskunnanssa noin puolimiljonaa.
Tulevalla vaalikaudella eduskunnan tulee ensitöikseen ehdottomasti ottaa kantaa miten turvataan pankkipalvelujen ja ylipäätänsä julkisen hallinnon palvelujen saatavuus.
Palveluiden keskittämisen ja kehittämisen huumassa päättäjillä, norsunluun tornissaan, on unohtunut se pieni ihmispoloinen, jonka tukiverkostot eivät ole aina käden ulottuvilla. Yhä usempaa suomalaista vaivaa myös yksinäisyys. Sukulaiset ja ystävät asuvat satojen kilometrien päässä. Vanhusten kotioloissa turvallisuuden tunneta hallitaan turvarannekkeilla- ja puhelimilla.
Mainittakoon, että sosioekonomista syistä kaikilla ei ole edes mahdollisuutta hankkia nykyaikaisia älylaitteita vaikka kuinka haluaisi opetella niillä asioinnin. Eduskunnassa otettava myös kantaa sisältyykö perusturvaan välttämättömyystarvikkeena älypuhelin.
Ihmisellä tulee olla oikeus hoitaa omat raha-asiansa itsenäisesti myös iän karttuessa. Yhteiskunnan kaikkia palveluja niin julkisia kuin yksityisiä tulee kehittää ihmisläheisesti. Samat tekniset ratkaisut toimivat kaikkialla. Digipalvelut ja älyteknologia olkoon ihmisten renkejä.
Tuija Leivo-Rintakorpi
FM, insinööri, projektipäällikkö
Eduskuntavaaliehdokas
Comments