top of page

Meillä on lupa yhdessä sanoittaa tulevaisuutta

Writer's picture: Tuija Leivo-RintakorpiTuija Leivo-Rintakorpi

Kohtuuden ja tasapainon nimissä hyvinvointiyhteiskunnalla on varaa vahvistaa maaseutumaisten kaupunkien ja kuntien kasvua. Väestöllinen muuttoliike kiihtyy entisestään, mikä ei ole välttämättä enää isoimpien kaupunkien etu ottaen huomioon, että asumisen kustannukset, infrastruktuurin, teiden, väylien, liikennevälineiden ym. rakentaminen ja ylläpitäminen vaatii valtavia taloudellisia panostuksia, ilmaston kuormituksesta puhumattakaan. Voimistuneella keskittymiskehityksellä on siis myös kasvukeskuksille ja niiden asukkaille monia negatiivisia vaikutuksia. Kasvukeskuksilla esim. Tampereella on suuria haasteita ottaa vastaan uusia asukkaita, joka näkyy mm. siinä, että kaupungin talous on vakavissa ongelmissa. Kasvukeskuksillakin on omia haasteitaan peruspalveluiden rahoittamiseksi nykyisille ja tuleville kuntalaisille kuten koulu-, päiväkoti-, ja terveydenhuoltopalveluiden osalta. Käytännössä väkimäärän lisääntyminen aiheuttaa paineita mm. uusille investoinneille rakentamisen muodossa. Keskittymiskehitys ei siis ole vain maaseutumaisten kaupunkien ja kuntien ongelma. Suomi elää ja hengittää digiajassa. Miksei se näy valtion työpaikkojen hajauttamisessa? Valtion työ­paik­ko­jen ja vi­ras­to­jen si­joit­ta­mi­nen on otettava jälleen poliittiseen ohjaukseen ensi vaalikaudella, kun sitä ei virkakoneistoissa haluta tehdä. Digi-Suomessa voidaan hajauttaa valtionhallintoa, jos vain ihmisillä on tahtoa. Pitkässä juoksussa on näyttöä alueellistamispolitiikan onnistumisista. Näitä tarinoita meidän pitäisi enemmän pohjalaismaakunnista sanoittaa. Keski-Pohjanmaa on kokenut kovimman kolauksen valtion työpaikkojen menetyksessä 2000 - 2014 tarkastelujaksolla. Koko maassa valtion työpaikkoja on hävinnyt 21 %. Keski-Pohjanmaalla huikeat -59 %, Pohjanmaalla -28 % ja Etelä-Pohjanmaalla -27 % (Lähde: Tilastokeskus). Meidän pitäisi tavoitella Suomea, jossa ihminen voi nukkua yönsä rauhassa ja jossa toivo on aina pelkoa suurempi. Henkilökohtainen näkemykseni on, että keskittymiskehitys on väistämätön kehitys, mutta voimme halutessamme vaikuttaa poliittisilla valinnoilla siihen, kuinka voimakasta kehitys on vaikka sitä ei saadakaan täysin pysäytettyä. Keskittymiskehitys on sekä lokaali-, että globaali ilmiö ja megatrendi. Poliittisilla valinnoilla voimme vaikuttaa mm. siihen, että mm. valtion työpaikkoja ylläpidetään myös maaseutualueilla johon digitalisaatio antaa valtavat mahdollisuudet. Julkisten palveluiden ja virastojen virkoineen ei nykyisessä tietoyhteiskunnassa tarvitse sijaita metropolialueella tai kasvukeskuksissa. Keskusta on puolueena perinteisesti kantanut vastuuta maaseutumaisten kuntien ja kaupunkien elinvoimasta. Tänä päivänä hyvinvointiyhteiskunnassamme puhutaan robotiikasta ja älyteknologiasta. Mielestäni pitää muistaa, ettei niitä ole tarkoitettu vain kasvukeskusten ja metropolialuiden ihmisten iloksi. Niiden pitää olla koko Suomen kansan renkiä, työkaluja, ja vapauttaa ihminen valitsemaan itse asuinpaikkansa arvojensa mukaisesti. Peräänkuulutankin käännöstä teknologialla jalostettuun aluepolitiikkaan. Se ei tarkoita kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua vaan on edellä mainitut seikat (kustannukset, muuttoliike jne.) huomioiden myös kansakunnan kokonaisetu, niin maaseudun kuin kasvukeskustenkin. Annetaan ihmisille enemmän vapautta valita kotinsa.

Tuija Leivo-Rintakorpi, FM, valtuutettu (kesk.), Veteli

Kirjoitus julkaistu myös sanomalehti 24.10.2018 Keskipohjanmaa ja 28.10.2018 Ilkka.

Kuvituskuva: Kuva: Santeri Viinamäki, Valtion virastotalo Vaasan Palosaaressa. CC BY-SA 4.0

40 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


  • facebook
  • Tuija Leivo-Rintakorpi
bottom of page