Suomessa on tuiki tavallista, että sukujemme eri sukupolvet asuvat fyysisestikin hyvinkin kaukana toisistaan jopa ulkomaita myöten. Myös omat vanhempani asuvat useiden tuntien ajomatkojen päässä sekä lapset perheineen asuvat etäällä kotimaakuntarajojen ulkopuolella.
Tämän päivän Suomessa edunvalvojat ja edunvalvontavaltuutetut eivät juurikaan voi hyödyntää digitaalisia palveluita. Väestön vanhetessa kasvava joukko suomalaisia joutuu taistelemaan ylimääräisen byrokratian, pitkien etäisyyksien ja virastoaikojen kanssa, vaikka digitaaliset palvelut olisi helppoa ja turvallista ottaakäyttöön. Paine digitaalisten palveluiden tarjoamiselle kasvaa jatkuvasti.
Edunvalvonta-asiakkuuksia vuonna 2020 oli 79 705 asiakasta. On ennustettu, että vuoteen 2030 mennessä heitä olisi jo 123 511 (Lähteet: DVV ja Tilastokeskus).
Ajattelen, että yhteiskunnassamme olisi jo täydet tekniset valmiudet toteuttaa edunvalvojan sähköinen asiointi päämiehensä puolesta. Mutta, esteeksi muodostuu tarvittavan lainsäädännön puuttuminen.
Mielestäni ihmislähtöinen edunvalvonta kannattaisi laittaa kuntoon seuraavalla vaalikaudella. Sehän on valtavan iso kokonaisuus, kun huomioidaan väestömme ikääntymisvauhti, joudutaan yhä enenevässä määrin turvautumaan edunvalvontaan. Edunvalvojien työtä on helpotettava mahdollistamalla asiointi sähköisissä palveluissa.
Tuija Leivo-Rintakorpi, Veteli (Kesk.)
kansanedustajaehdokas
erityisasiantuntija, FM, insinööri
Comentários